Enneagrammin perusteita

ja kevyttä teoriaa

Enneagrammiopiskelun perustaa

Yksikään systeemi tai malli, jolla kuvataan ihmisten persoonaa ei ole täydellinen; ei myöskään enneagrammi pysty valottamaan ihmisen kaikkia elämän haasteita tai mahdollisuuksia. Enneagrammin vahvuus on kuitenkin siinä, että se tarjoaa monipuolisen, dynaamisen kasvualustan persoonan tutkimiselle, itsensä ja ihmisten väliselle hyväksymiselle. Enneagrammi tarjoaa peilin, jonka kautta itseään ja ihmisiä voi oppia tuntemaan paremmin.

Alla muutamia teoreettisia perusasioita, joilla enneagrammin viitekehystä on hyvä lähteä tutkimaan.

Enneagrammiympyrä ja -tyypit

Ennegrammityypillä tarkoitetaan ihmisen persoonallisuuden perustyyliä, joka tavallisesti ilmaistaan neutraalilla numerolla 1, 2, 3, 4.5 ,6 7, 8 tai 9.Enneagrammityypit kuvataan ympyrässä, jossa jokainen on symmetrisesti suhteessa toisiinsa ja ympyrän keskustaan. Jokainen tyyppi on siis yhtä hyvä. Numeroiden lisäksi monet enneagrammiopettajat käyttävät jotain tyyppinimeä tai kuvaavia adjektiivejä tai määrittelyä.

 

Siivet

Kunkin perustyylin viereiset tyylit voivat toimia siipinä. Kullakin tyylillä on useimmiten toinen siivistä vallitsevin, tosin molemmatkin siivet voivat olla käytössä yhtäaikaa tai siipien vallitsevuus voi vaihdella eri elämäntilanteissa. (Kuvassa tyyppi 2, ja sen siivet 1 ja/tai 3)

Suunnat / Nuolet

Jokaisen enneagrammityylin piste liittyy kahteen muuhun pisteeseen. Näitä tyylejä yhdistäviä viivoja kutsutaan nuoliksi. Stressitilanteessa liikutaan helposti myötävirtaan ja haetaan apua stressisuunnan tyylin toimintatavoista. Turvalliseksi koetussa tilanteessa voidaan liikkua nuolen vastaiseen suuntaan ja saada käyttöön kasvu/leposuunnan tyylin positiivisia ominaisuuksia. Nuolet kuvaavat persoonan liikkumista perusstrategiasta kahden muun tyylin alueelle ja auttavat hahmottamaan persoonan dynamiikkaa. (Kuvassa punainen nuolenkärki osoittaa stressisuuntaan ja musta kasvusuuntaan)

Kolme keskusta

Yhdeksän enneagrammityyliä sijoittuvat kolmeen keskukseen.

Tunnekeskukseen kuuluvat kakkonen, kolmonen ja nelonen. Tunnekeskuksen tyylit 2-3-4 keskittyvät yhteyteen, ihmissuhteisiin ja materiaalisesta maailmasta riippumattomuuteen ja sielullisuuteen. Tunnekeskuksen ihmisten yhteisenä piirteenä on imagon ylläpitäminen, jonka kääntöpuolena ilmenee häpeä

Ajattelukeskukseen kuuluvat viitonen, kuutonen ja seitsikko. Ajattelukeskuksen tyylit 5-6-7 keskittyvät asioiden hahmottamiseen, tiedostamiseen ja todellisuuden perimmäisen tarkoituksen ymmärtämiseen. Ajattelukeskuksen ihmisten toimintaan vaikuttaa suhde pelkoon.

Kehokeskukseen sijoittuvat kahdeksikko, yhdeksikkö ja ykkönen.Vaistokeskuksen tyylit 8-9-1 keskittyvät liikkeeseen, aikomukseen ja toteuttamiseen. Näin vaistokeskuksesta voidaan puhua myös toimintakeskuksena. Vaistokeskukseen kuuluvilla ihmisillä on taipumus itsensä unohtamiseen ja oman elämänsä tärkeimpien asioiden, tavoitteiden ja tunteiden laiminlyömiseen. Heidän yhteisenä heikkoutenaan on viha kaikkea sellaista kohtaan, joka ei heidän mielestään ole niin kuin pitäisi.

Itsesuojeluvaisto

Itsesuojeluvaisto (self-preservation instinct, SP ) vastaa yksinkertaisesti hengissä säilymisestä. Se varmistaa, että on ravintoa, suojaa ja riittävästi energiaa. Käytännön asioiden ja arjen sujuvuus ovat tärkeitä itsesuojeluvaiston tehtäviä. Huomio kiinnittyy ensisijaisesti omaan vireystilaan, elinympäristön mukavuuteen, lämpötilaan ja ruuan laatuun ja määrään.  Itsesuojeluvaisto huolehtii myös oman lähipiirin resursseista ja panostaa näin myös esim. perheen turvallisuuteen ja hyvinvointiin.  

Vetovoima (kahdenvälinen) vaisto

Vetovoima- tai kahdenvälinen vaisto (usein myös seksuaalinen vaisto, sexual instinct, SX) on vahvalla energialla latautunut vaisto, jonka perimmäisenä tarkoituksena on nimensämukaisesti levittää omia geenejä ja tuottaa mahdollisimman paljon jälkeläisiä.

Vetovoimavaisto ohjaa erottautumaan massasta, etsimään ihmisiä ja tilanteita, joissa on energiaa, intensiteettiä, sisäistä intoa ja paloa. Intohimo ei välttämättä ole vain seksuaalista, vaan halua tehdä jotain uutta, ottamaan riskejä ja pyrkiä koti tuntematonta.

Sosiaalinen vaisto

Sosiaalinen vaisto saa meidät kiinnittämään huomiota ja kohdistamaan energiaa itsemme ulkopuolelle; perheeseen, suurempaan yhteisöön tai ryhmään. Sosiaalisen vaiston perustarve on tuntea yhteenkuuluvuutta ja turvaa porukasta. Ja tällöin erilaisten jaettujen arvojen ja päämäärien tavoittelu voi olla tärkeämpää kuin omat henkilökohtaiset tavoitteet. Sosiaalisen vaistotyylin henkilön on luontaisempaa tehdä töitä ryhmässä ja noudattaa sovittuja pelisääntöjä ja hierarkiaa. 

Vaistotyypit / vaistomuunnelmat

Sen lisäksi, että jokaisella enneagrammityypillä on omat perusselvitymisstrategiansa, on ymmärretty, että elämän säilyttämisen perusvoimana vaistoilla ja vaistomaisella reagoinnilla on suuri merkitys. Vaistot vaikuttavat voimakkaasti siihen, mihin kiinnitämme huomioita, mihin käytämme ja mistä saamme energiaa.

Enneagrammissa vaistojen vaikutuksia on tutkittu paljon mm. ihmissuhteiden näkökulmasta. Vaistomuunnelmilla (instinctual varians) tai vaistotypeillä (subtypes) on nimittäin joskus merkittävämpi rooli ihmissuhteiden toimivuudessa tai toimimattomuudessa kuin enneagrammityyppin erilaisilla toimintatavoilla.

Jokaisesta enneagrammityppistä löytyy kolmenlaisia vaistomuunnelmia eli variaatiota. Itsesuojelu, vetovoima tai kahdenvälinen sekä sosiaalinen vaisto tuo enneagrammityypin selviytymisstrategiaan oman mielenkiintoisen mausteensa ja oman perustyypin löytymisen näkökulmasta se voi tuoda tutkimusmatkalle oman haasteensa.