Enneagrammin perusteita

Yksikään systeemi tai malli, jolla kuvataan ihmisten persoonaa ei ole täydellinen; ei myöskään enneagrammi pysty valottamaan ihmisen kaikkia elämän haasteita tai mahdollisuuksia. Enneagrammin vahvuus on kuitenkin siinä, että se tarjoaa monipuolisen, dynaamisen kasvualustan persoonan tutkimiselle, itsensä ja ihmisten väliselle hyväksymiselle. Enneagrammi tarjoaa peilin, jonka kautta itseään ja ihmisiä voi oppia tuntemaan paremmin.

Alla muutamia teoreettisia perusasioita, joilla enneagrammin viitekehystä on hyvä lähteä tutkimaan.

 
 
Enneagrammiympyrä ja -tyypit

Ennegrammityypillä tarkoitetaan ihmisen persoonallisuuden perustyyliä, joka tavallisesti ilmaistaan neutraalilla numerolla 1, 2, 3, 4.5 ,6 7, 8 tai 9. Enneagrammityypit kuvataan ympyrässä, jossa jokainen on symmetrisesti suhteessa toisiinsa ja ympyrän keskustaan. Jokainen tyyppi on siis yhtä hyvä. Numeroiden lisäksi monet enneagrammiopettajat käyttävät jotain tyyppinimeä tai kuvaavia adjektiivejä tai määrittelyä.
 

Siivet

Kunkin perustyylin viereiset tyylit voivat toimia siipinä eli myös sen tyylin piirteet tuntuvat tutuilta ja osuvilta. Kullakin tyylillä on useimmiten toinen siivistä vallitsevin, tosin molemmatkin siivet voivat olla käytössä yhtäaikaa tai siipien vallitsevuus voi vaihdella eri elämäntilanteissa.

Kolme keskusta

Yhdeksän enneagrammityyliä sijoittuvat kolmeen keskukseen.

Tunnekeskukseen kuuluvat kakkonen, kolmonen ja nelonen. Tunnekeskuksen tyylit 2-3-4 keskittyvät yhteyteen, ihmissuhteisiin ja materiaalisesta maailmasta riippumattomuuteen ja sielullisuuteen. Tunnekeskuksen ihmisten yhteisenä piirteenä on imagon ylläpitäminen, jonka kääntöpuolena ilmenee häpeä

Ajattelukeskukseen kuuluvat viitonen, kuutonen ja seitsikko. Ajattelukeskuksen tyylit 5-6-7 keskittyvät asioiden hahmottamiseen, tiedostamiseen ja todellisuuden perimmäisen tarkoituksen ymmärtämiseen. Ajattelukeskuksen ihmisten toimintaan vaikuttaa suhde pelkoon.

Kehokeskukseen sijoittuvat kahdeksikko, yhdeksikkö ja ykkönen.Vaistokeskuksen tyylit 8-9-1 keskittyvät liikkeeseen, aikomukseen ja toteuttamiseen. Näin vaistokeskuksesta voidaan puhua myös toimintakeskuksena. Vaistokeskukseen kuuluvilla ihmisillä on taipumus itsensä unohtamiseen ja oman elämänsä tärkeimpien asioiden, tavoitteiden ja tunteiden laiminlyömiseen. Heidän yhteisenä heikkoutenaan on viha kaikkea sellaista kohtaan, joka ei heidän mielestään ole niin kuin pitäisi.

Vaistotyypit / vaistomuunnelmat

Sen lisäksi, että jokaisella enneagrammityypillä on omat perusselvitymisstrategiansa, on ymmärretty, että elämän säilyttämisen perusvoimana vaistoilla ja vaistomaisella reagoinnilla on suuri merkitys. Vaistot vaikuttavat voimakkaasti siihen, mihin kiinnitämme huomioita, mihin käytämme ja mistä saamme energiaa.

Enneagrammissa vaistojen vaikutuksia on tutkittu paljon mm. ihmissuhteiden näkökulmasta. Vaistomuunnelmilla (instinctual varians) tai vaistotypeillä (subtypes) on nimittäin joskus merkittävämpi rooli ihmissuhteiden toimivuudessa tai toimimattomuudessa kuin enneagrammityyppin erilaisilla toimintatavoilla.

Jokaisesta enneagrammityppistä löytyy kolmenlaisia vaistomuunnelmia eli variaatiota. Itsesuojelu, vetovoima tai kahdenvälinen sekä sosiaalinen vaisto tuo enneagrammityypin selviytymisstrategiaan oman mielenkiintoisen mausteensa ja oman perustyypin löytymisen näkökulmasta se voi tuoda tutkimusmatkalle oman haasteensa.

Katso millaisia ovat Enneagrammityypit

Yhteystiedot

Yhdistyksen sähköposti: enneagrammi.yhdistys@gmail.com


Hallitus kaudella 2019-2020

  • Puheenjohtaja Christina Björkell - cbjorkell@gmail.com
  • Varapuheenjohtaja Ulla Oas 
  • Taloudenhoitaja Marjo Linnasalmi
  • Sihteeri Olli Saarela
  • Jäsen Tommi Lehtiniemi

Copyright: Suomen Enneagrammi ry. 2019